15.9.1999: EU:n parlamentti hyväksyi Romano Prodin johtaman uuden komission äänin 414-142.
Mukana oli neljä vanhan (erotetun) komission jäsentä, joista yksi oli
yritystoiminta- ja tietoyhteiskuntakomissaariksi nimitetty Erkki Liikanen.
EU-parlamentin käynnistämässä tutkinnassa komission toiminnassa oli
paljastunut moitittavaa ja suoranaisia väärinkäytöksiä.
Eronnut kokoonpano istui virkaatekevänä uuden komission syntyyn asti.(MMM-kirja 2001)
15.11.1999: EU:n tilintarkastajien julkistaman vuosiraportin mukaan 25 mrd. mk:aan
eli lähes 5%:iin vuonna 1998 käytetyistä EU-varoista liittyi epäselvyyksiä.
Tilintarkastajat eivät suositelleet vastuuvapauden myöntämistä maaliskuussa 1999 eronneelle komissiolle.
Erkki Liikasta vaadittiin eroamaan
Johtava brittiläinen EU-parlamentaarikko vaati viime tiistaina Euroopan
unionin henkilökysymyksistä vastaavaa komissaaria Erkki Liikasta eroamaan virastaan.
Brittien konservatiivisten kansanedustajien puheenjohtaja Edward McMillan-Scott vaati Liikasen eroa,
koska EU:n komissio oli pidättänyt neljäksi kuukaudeksi virastaan virkamiehen,
joka oli kertonut EU:n
parlamentille komission väärinkäytöksistä.
EU:n komissio perusteli hollantilaisen virkamiehen Paul van Buitenenin
pidättämistä virasta sillä,
että hän pääsihteerin selvästä kiellosta huolimatta oli luovuttanut luottamuksellisia asiakirjoja EU:n parlamentille.
Ne koskivat mm. epäilyjä väärinkäytöksistä Leonardo II-ohjelmassa,
joka käsittää ammattikoulutuksen tukemista Euroopassa.
Komission mukaan osa epäilyistä on jo annettu poliisin tutkittavaksi.
Päätös virkamiehen virasta pidättämisestä tehtiin virkamiestasolla eikä
sitä tehnyt henkilökysymyksistä vastaava Liikanen.
EU-parlamentilla ei ole oikeutta pakottaa yksittäistä komissaaria eroamaan.
EU-komission puheenjohtajan Jacques Santerin tiedotustilaisuudessa Erkki Liikanen kiisti syytökset,
joiden mukaan
hänen vaimonsa, Sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuskeskuksen
Stakesin projektipäällikkö Assi Liikanen olisi saanut EU:lta kyseenalaisia
tuloja.
Kiista koskee EU:n osittain rahoittamaa tutkimusta, jonka yhteyshenkilönä Assi Liikanen toimi 1996-1998.
Tutkimus käsitteli ikääntyvien naisten asemaaa neljässä Euroopan maassa.
EU rahoitti sitä 60
prosentin osuudella.
(Suomen sillan uutisviikko 1/99)
http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0141.html
linkki
"Sattumien summana" Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa UMTS-kauppojen valmisteluaikaan 1999.
Sonera muodosti Espanjalaisen Telefonican kanssa konsortion UMTS-lisenssien ostamista varten.
Telefonican palveluksessa UMTS-kauppojen koordinaattorina toimi vuoden 1999
lopusta entinen EU:n tietoliikennekomissaari, saksalainen Bangeman,
joka oli saanut potkut EU:sta muiden komissaarien kanssa hallintoepäselvyyksien takia.
Erkki Liikanen oli hallintokomissaari samaan aikaan.
Sonera vaihtoi strategiaa samaan aikaan kun EU:n entinen,
kansallisuudeltaan saksalainen tietoliikennekomissaari kävi Suomessa esittelemässä
EU-alueen UMTS-kauppoja Suomen hallituksen jäsenille
ja yhteistyötä työnantajansa Telefonican kanssa.
Soneran johtaja Relander kävi virkamiesten kanssa keskustelemassa asioista.
Liikanen oli tällöin EU:n uusi tietoliikennekomissaari.
16.4.04:
Eduskunnan pankkivaltuuston päätös
esittää EU-komissaari Erkki Liikasta Suomen Pankin pääjohtajaksi
on herättänyt myös arvostelua.
Turun Sanomien ja Aamulehden haastatteleman
entisen pankinjohtajan Seppo Lindblomin mukaan,
on surullista ettei näin korkeassa nimityksessä
haluta antaa arvoa ammattitaidolle ja urakehitykselle.
Turun Sanomissa Turun kauppakorkeakoulun
kansantaloustieteen professori Paavo Okko, arvioi että Ecofinin pääjohtajalla
Sixten Korkmanilla olisi paremmat valmiudet rahapolitiikan hoitoon.
Aiemmin eduskunnan pankkivaltuusto nimitti suoraan Esko Ahon
(asiantuntijat ja Sitran oman hallituksen esityksen sivuuttaen) Sitran
uudeksi yliasiamieheksi.
EU:n sisällä rehottaviin petoksiin ja korruptioon
edellisellä kerralla v. 1998 puuttuessaan van Buitenen
toimitti ensin tietonsa komission henkilöstöasioita
hoitaneelle suomalaissyntyiselle komissaari Erkki Liikaselle (Sdp),
toivoen tämän ryhtyvän toimenpiteisiin,
mutta ei saanut häneltä minkäänlaista vastakaikua.
Sen sijaan Liikanen henkilöstöasiainkomissaarina pani alulle komission
van Buiteneniin kohdistamat vainotoimet,
kurinpitomenettelyn ja palkan puolittamisen.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/vsuomi/2002-4/vs-028.html
linkki
14.10.2003:
EU:n tilintarkastustuomioistuin moittii rajusti europarlamenttia sen varainkäytöstä.
Kritiikki kohdistuu lähinnä europarlamentaarikkojen luontaisetuihin
sekä avustajien palkkaamiseen käytettyihin rahoihin, joiden kuitit ovat kateissa,
kertoo Financial Times -lehti.
Lehden mukaan EU:n tilintarkastajat eivät ole löytäneet todisteita siitä,
mihin lähes 200 000 euroa parlamentaarikkojen avustajien palkkaamiseen
tarkoitettua rahaa on käytetty.
Vielä julkistamaton selvitys arvostelee myös poliittisia ryhmiä
kulujensa kaksinkertaisesta laskuttamisesta.
MEP Reino Paasilinna sai unionilta ison tehtävän, telealan eurooppalaisen
puitelain laatimisen. Jyväskylän Energia Oy:n edustajat olivat ottaneet
yhteyttä Paasilinnaan ja kertoneet hankkeestaan sähköverkon käyttämisestä
tiedonsiirtoon. Niinpä Paasilinna lisäsi lakiesitykseen kohdan sähköverkon
käyttämisestä tiedonsiirtoon.
Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa 17.3.2001 Paasilinna sanoo näin:
"Asiaan löytyi vastustajia, mutta ei niin kovia, että olisivat pärjänneet."
Vastustajat: puolustusvoimat, ilmailu, merenkulku, pelastuspalvelu ja
turvallisuusviranomaiset, radioamatöörit, telehallinnot jne.
PLC/Sähköverkon käyttö tiedonsiirtoon:
"Tuo datansiirron aiheuttama pohjakohina on paikoin niin voimakasta,
että hyötysignaali (radiolähete) ei kuulu lainkaan."
PLC:n haitat
Eduskunnan pankkivaltuusto ohitti asiantuntijat ja nimitti presidentin
avulla Erkki Liikasen keväällä 2004 Suomen Pankin pääjohtajaksi.
Kesällä 2004 kansalaiset äänestivät Reino Paasilinnan jatkamaan Suomen
eu-edustajana.
Itävallassa 3.10.1999 pidettyjen parlamenttivaalien tulos aiheutti kauas
kantoisia seurauksia EU:lle.
Voittajaksi nousi Jörg Haiderin johtama Vapauspuolue (FPO), joka ajoi mm. tiukempaa siirtolaispolitiikkaa
ja
vastusti EU:n laajenemista itään.
Vapauspuolue voitti 12 lisäpaikkaa saaden 52 parlamentin 183 paikasta.
Suurimpana puolueena säilyi Sos.demokraattinen puolue SPÖ, vaikka menettikin
6 paikkaa.
Äänestysprosentti oli 80,4.
Vapauspuolueen mukaantulo koalitiohallitukseen tammikuun lopulla johti
EU:n boikottitoimiin Itävaltaa vastaan.
He väittivät, ettei Itävalta enää noudata ihmisoikeuskysymyksissä
unionissa yhteisesti hyväksyttyä linjaa,
vaikka uusi hallitus ei ollut
ehtinyt edes aloittaa. (MMM-kirja 2001)
Ollessaan EU:n perustuslakikonventin jäsen Matti Vanhanen oli sitä mieltä,
että perustuslaki vaatii Suomessa kansanäänestyksen.
Tultuaan pääministeriksi sama Vanhanen oli sitä mieltä,
että muutokset eivät ole niin suuria että tarvitaan kansanäänestys.
E. Seppänen 11.7.03
Söderman: EU-laki ylittää Suomen lain
(26.10.2003)
Euroopan unionin entinen oikeusasiamies Jacob Söderman sanoo,
että EU:n valmisteilla oleva uusi perustuslaki muuttaa unionia ratkaisevasti.
Lain voimaantulon jälkeen EU on aivan erilainen yhteisö kuin se,
johon Suomi liittyi 1995, Söderman kirjoitti sunnuntaina Kalevassa.
http://www.verkkotie.fi/index.phtml?id=22830
linkki
Jacob Söderman: Suomalaiset ja EU:n tulevaisuus
EU:n perustuslakisopimuksen vähättely jatkuu julkisuudessa.
Nykyisin konsulttina toimiva Esko Aho sanoi viikolla,
ettei kukaan havaitsisikaan sen mahdollista voimaan tuloa.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=352307
linkki
http://www.kaleva.fi/html/JTpage352332.html
linkki 2
13.9.03: Lipponen tyrmää kansanäänestyksen EU-perustuslaista
Lipponen katsoo Ylen Radiouutisille antamassaan kommentissa,
että EU:n tuleva perustuslaki ei muuta unionin luonnetta,
joten kansanäänestykselle ei ole perusteita.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=341608
linkki
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.)
ovat ilmaisseet kielteisen kantansa kansanäänestykseen.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=340623
linkki
Jäsenmaista mm. Irlanti ja Tanska ovat ilmoittaneet hakevansa kansanäänestyksellä
hyväksyntää uudelle perussopimukselle.(EU:n perustuslaille)
Euroopan parlamentin mielestä kansanäänestys EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta
tai sen ratifiointi pitäisi tapahtua samana päivänä eri jäsenmaissa.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=344240
linkki
EU:n uusi perustuslakiuudistus on erittäin iso asia
ja muutamat maat
ovat jo päättäneet alistaa sen kansanäänestykseen.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=344966
linkki
Entinen pääministeri ja keskustajohtaja Esko Aho ei pidä tulevaa
EU:n perustuslaillista sopimusta niin suurena harppauksena,
että se edellyttäisi kansanäänestyksen järjestämistä.
Sen sijaan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päättäminen olisi sen luokan kysymys,
josta äänestys olisi syytä järjestää.
http://www.kaleva.fi/html/JTpage350206.html
linkki
Puolustusministeri Matti Vanhanen (kesk) edellyttää uuden EU-kansanäänestyksen
järjestämistä Suomessa, jos tuleva EU:n "perustuslaki" kaventaa olennaisesti
Suomen valtiollista itsenäisyyttä.
Vanhanen on toiminut yli vuoden ajan EU:n tulevaisuuskonventin jäsenenä.
Hän eroaa tehtävästä loppusuoralla ministeriksi tulonsa takia.
Vanhanen yhtyy puhemies Paavo Lipposen (sd) 22.4. esittämään rinnastukseen,
että perussopimuksen uusiminen on eduskunnan kannalta merkittävyydeltään
Suomen uuden perustuslain hyväksymiseen verrattava päätös.
- Perussopimuksessa on kyse valtiollisen päätöksenteon rajoista,
Vanhanen sanoo ja kehottaa eduskuntaa suhtautumaan asiaan sen vaatimalla vakavuudella.
Pitääkö EU:n perustuslakiluonnos, sitten kun se on saatu valmiiksi,
alistaa Suomessakin neuvoa-antavaan kansanäänestykseen?
- Kyllä pitää, jos unionin luonne muuttuu olennaisesti siitä
mihin me aikanaan liityimme, Vanhanen linjaa.
(Iltalehti 5.5.2003)
http://www.iltalehti.fi/julkkisporssi/m/matti_vanhanen/687787_jummatti_vanhanen-c.shtml
linkki
Lipponen pelasi Ahtisaaren sivuun
Taktikointi johti mm. siihen, että entisen presidentin Martti Ahtisaaren
hyvät mahdollisuudet nousta EU:n uutta perustuslakia pohjustavan konventin johtoon
tyssäsivät Lipposen hallituksen harkittuun passiivisuuteen.
- Ahtisaaren nimi oli esillä puheenjohtajaspekulaatioissa jo hyvin
varhaisessa vaiheessa, muistelee entisen presidentin neuvonantaja Antti Pentikäinen.
Tässä vaiheessa Suomen hallitus ryhtyi heittämään kapuloita rattaisiin.
IS 10.10.03
Poliisi ihmettelee Lipposen tölväisyä
Lipposen mielestä poliisijohto levittelee julkisuuteen outoja asioita
puhemiehen turvallisuudesta
ja vertaa kustannuksia kenttäpoliisin virkojen lakkauttamiseen.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää kiistää jyrkästi eduskunnan puhemiehen väitteet.
Hän kertoo poliisijohdon joskus puhuneen kenttämiesten palkkatilanteesta
samassa yhteydessä kuin pääministerin turvallisuuskysymysten rahoituksesta.
- Ehkä Lipponen muistelee olevansa vielä pääministeri.
IS 15.9.03
Suomalaisten kypsymättömyyttä valitellut Lipponen pyysi Bushia
pitämään Nato-ovea auki Suomelle.
Bush oli vastannut Naton oven olevan aina suomalaisille "wide open", leveälti auki.
Bush olisi myös sanonut Lipposen olevan ainoa eurooppalainen valtiomies,
joka ei ole arvostellut hänen politiikkaansa edes Kioton ilmastosopimuksesta.
Lipponen oli ollut lausunnosta mielissään.
IS 22.5.03
Lipponen ei halunnut 23.5.03 kommentoida amerikkalaismuistioon
perustuvia väitteitä keskusteluista.