Lipponen olisi jatkanut pääministerinä, ellei  Jäätteenmäki olisi tuonut julki 2003 vaalien alla ikäviä seikkoja.

Pienen erheen takia piti  Jäätteenmäen myöhemmin erota pian pääministerin tehtävästä.
Samojen vaalien alla Lipponen itse kertoi valheita äänestäjille eu-elintarvikevirastosta.
Ilmoitti virallisen päätöksen olevan olemassa, vaikka näin ei ollut.
Aiheutui miljoonien eurojen tappiot, johtuen turhista vuokra- ja rakennuskuluista Viikissä jättivirastoa varten. 

Asekaupittelu: Antero Kekkonen puolusti Lipposta ja väitti
tällä olleen hallituksen siunaus ja valtioneuvoston virallisen päätöksen tuki takanaan.
Valtioneuvoston päätös Amos-kranaatinheittimien maastavientiluvasta suomenruotsalaiselle
Patria Hägglunds Oy:lle oli päivätty 20.2.2003. Lipponen oli ollut Usa:ssa useita kuukausia aiemmin.

 

30.12.2002 vuoden lopulla, sen jälkeen kun Lipponen oli käynyt ilman valtuuksia kauppaamassa
aseita Bushille, hän piti Suomen Nato-jäsenyyttä lähempänä kuin koskaan.
"Pääministeri Paavo Lipponen pitää mahdollisena, että Suomen Nato-jäsenyydestä päätetään seuraavalla vaalikaudella. "
mtv3 30.12.2002

 

Amerikkalaismuistioihin kirjattuja tekstejä keskusteluista Bushin kanssa, 

pyytäen Bushia pitämään Nato-ovea auki suomalaisille IS 22.5.03.

23.5.03 IS, Lipponen kiisti keskustelut.

Vuonna 2000 Lipponen rikkoi Suomen perustuslakia, josta syytettäessä valehteli tuplasti.
Oikeuskansleri moitti Lipposta, mutta ei nostanut ministerisyytettä, vaikka Lipposen päätös oli
"toimintaa presidentin toimivaltaan (silloisen hallitusmuodon) 33. pykälän mukaan
kuuluvalla alueella ja siten säännöksen vastaista".
Lipposen mukaan pääministerille kuuluu Euroopan unionin asioiden hoito

ja Itävalta-boikotti oli "nimenomaan EU-asia", hän korosti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla.
Oikeasti: Helmikuun loppuun asti voimassa ollut perustuslaki sanoo yksiselitteisesti,

että presidentti päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin.
EU-maiden Itävalta-päätöksessä ei kuitenkaan ollut kyse minkään EU-elimen päätöksestä, vaan EU-maiden ja Itävallan kahdenkeskisistä suhteista, joten päätösvalta kuului presidentille.
Lipponen on selittänyt, ettei hän voinut kertoa presidentille Itävaltaa koskevasta presidentin toimivaltaan kuuluneesta asiasta, koska Ahtisaari oli lentokoneessa.
Oikeasti: Niin Finnairin lentoturvallisuudesta vastaavat henkilöt kuin tasavallan presidentin avustajatkin ovat todistaneet, että nykytekniikalla on mahdollista saada maan korkein poliittinen johto kiinni vaikka lentokoneesta.

Liite ed.: 17.1.1999 Pääministerin haastattelutunnilla, Lipponen kehui Ahtisaarta presidenttinä ja totesi tämän johtavan ulkopolitiikkaa (ennen kevään 2000 perustuslakirikosta)
 

"Lipponen korosti, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa.
Hänen mielestään Suomen asema on aivan ratkaisevasti vahvistunut Ahtisaaren kaudella.
- Hän keskustelee suvereenisti maailman johtajien kanssa.
Viimeksi puhelimessa presidentti Jeltsinin kanssa. Me tarvitsemme tällaista presidenttiä,
joka luontevasti ja täysin tasavertaisena voi liikkua kansainvälisillä foorumeilla
ja edustaa Suomen etua, Lipponen sanoi." (STT 17.1.99)

Em. jälkeen voikin miettiä, miksi Lipponen piti itseään ylimpänä päättämään esim. Itävalta-asiassa.

Ahtisaari on myös viimeksi 2005 todennut, että jos häneltä olisi kysytty presidenttinä

ollessaan, pitäisikö valtaoikeuksia vähentää, hän olisi vastannut silloin kieltävästi ja vastaisi nykyäänkin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö halusi purkaa laittoman Itävallan vastaisen boikotin,

pääministeri Paavo Lipponen (sd) sanoi, ettei pakotteista luopuminen ole näkyvissä. 15.4.2000 (HS).

Syksyllä 2000 presidentti Ahtisaari vahvisti espanjan entisen ulkoministeri Orejan

ja saksalaisen ihmisoikeusjuristi Froweinin kanssa, "3 viisaan ryhmässä", että boikotti tulee purkaa. 

Vain kolme päivää myöhemmin syyskuussa 2000 Ranska julkistikin 14 eu-maan nimissä
pakotteiden päättämisestä, koska jatkaminen olisi toiminut tarkoitustaan vastaan.

Lipponen on valehdellut myös eu-perustuslaista.
13.9.03: "Lipponen katsoo Ylen Radiouutisille antamassaan kommentissa, että EU:n tuleva perustuslaki ei muuta unionin luonnetta, joten kansanäänestykselle ei ole perusteita."
Oikeasti: Euroopan unionin entinen oikeusasiamies Jacob Söderman sanoo, että EU:n valmisteilla oleva uusi perustuslaki muuttaa unionia ratkaisevasti. Lain voimaantulon jälkeen EU on aivan erilainen yhteisö kuin se,
johon Suomi liittyi 1995, Söderman kirjoitti yli kuukausi myöhemmin Kalevassa 26.10.2003.

Vielä 1999 Lipponen kritisoi hallituksen Nato-intoilijoita.

 mtv3 arkisto   sama ja PRES. joht.ulkop
"Pääministeri Paavo Lipponen on osoittautunut aktiiviseksi Nato-kannattajaksi.
Kesällä 2002 Lipponen jatkoi aktiivista linjaansa, asettamalla työryhmän pohtimaan mm. Naton laajentumista.
Kaikkien suurimpien puolueiden mukana olo tässä ryhmässä mahdollistaa sen, että kukaan ei lähde innokkaasti Naton vastaisella teemalla vaaleihin 2003.

Näin varmistetaan, että tarvittava kannatus löytyy eduskunnasta, kun jäsenyydestä päätetään."

linkki

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on kirjoittanut l0/06

Turun ja Hämeen Sanomien kolumnissaan, että Suomi on vaikeuksissa ilman natoa.
Hän perää hallitukselta selvitystä Suomen nato-jäsenyydestä.

 

5/06 Lipponen piti puheen "Suomi, eurooppa ja nato", keskuskauppakamarin 100:lle luottamushenkilölle.
Hän totesi, että suomen voi olla vaikea jäädä naton ulkopuolelle.

Paikalla olleet olivat luonnehtineet puhemiehen kantaa myönteisenä.

 

30.12.2002, sen jälkeen kun Lipponen oli ollut usassa tapaamassa

Bushia asekaupittelun merkeissä ilman valtuuksia,
(valtioneuvoston päätös kranaatinheittimien maastavientiluvasta oli päivätty 20.2.2003)
hän piti mtv3-uutisen mukaan mahdollisena, että suomen nato-jäsenyydestä päätetään seuraavalla vaalikaudella.
Ennen asekaupittelumatkaa Bushin luokse, kesällä 2002 Lipponen oli jatkanut aktiivista linjaansa asettamalla työryhmän pohtimaan mm. naton laajentumista.
Suurimpien puolueiden mukana olon tuossa ryhmässä oli tarkoitus vaikuttaa niin,
että kukaan ei lähde Naton vastaisella teemalla vaaleihin 2003.
Näin varmistettaisiin, että tarvittava kannatus löytyy eduskunnasta, kun jäsenyydestä päätetään.

 

Em. nato-myönteisestä taustastaan huolimatta,
Lipponen syytti Tarja Halosen kanssa Sauli Niinistöä natoon menemisestä presidentin vaalien aikana.
Kyseessä oli taktisin ajoituksin toisen ajatusten liioittelua niin, että kansa niitä pelästyisi.

 

Näin valtaansa pystyi jatkamaan uuden kauden Tarja Halonen,
joka vastaavasti sopivalla ajoituksella kritisoi esim. (allekirjoittamaansa) varallisuusveron poistavaa lakia,
johon kansan huonotuloinen enemmistö vastasi äänivyöryllä.

 

9.12.06:

Lipponen varoitti Nato-allergiasta (YLE TV1, Lauantaiseura)

Eduskunnan puhemiehen mukaan Suomen on arvioitava, riittävätkö voimavarat ylläpitämään

uskottavaa itsenäistä puolustusta.

Lipponen myös oudoksui syntymässä olevaa tilannetta, jossa Suomi ja Ruotsi ovat ajautumassa

eri linjoille Naton nopean toiminnan joukoista.

 

Natoa myötäilevat puheet näyttävät jatkuvan. Tulkitsin aiemmin presidentin vaalien alla niin,

että Lipposen mielestä hiemankaan Nato-myönteisiä ajatuksia esittävät olisi voinut kiskoa kölin alta?

Vaikuttaa siltä, että kun tärkeä ponnistus, missä kansan ääniä saatiin kerättyä oman puolueen

ehdokkaan taakse, on ohi, voi taas kevyesti vaihtaa mielipiteensä täysin ympäri.

Hyvähän se on Lipposen jatkaakin nyt ihan mitä puheita vain, kun on saavuttanut niin rikkaan

aseman, ettei ainakaan taloudellisesti vaikuta.